16.10.1980

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Sitten kun Liedon piirin nimismies ulosottomiehenä oli 18/10 1978 ulosmitannut A:lle maksuunpantujen muun muassa yhteensä 222 165 markan 52 pennin määräisten verojen, yhteensä 10 325 markan määräisten liikevaihtoverojen ja veroille laskettavien viivästysseuraamusten ja täytäntöönpanokulujen sekä perimismaksujen suorittamiseksi A:n omaisuutena Liedossa sijaitsevat neljä tilaa, lukuun ottamatta myyjän 22/9 1978 laaditulla kauppakirjalla itselleen pidättämää kahteen tilaan kuuluvaa määräalaa, B Oy oli Turun ja Porin lääninhallitukseen toimittamassaan valituskirjassa lausunut, että A oli mainitulla kauppakirjalla 1 800 000 markan kauppahinnasta ostanut po. kiinteistöt perustettavana olleen B Oy:n lukuun. Yhtiötä koskeva yhtiösopimus oli tehty 13/9 1978, jolloin A oli merkinnyt yhtiön 100:sta osakkeesta 98. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli 26/9 1978 hyväksynyt B Oy:n yhtiöjärjestyksen ja yhtiö oli 20/10 1978 merkitty kaupparekisteriin. B Oy:n 24/10 1978 pidetty yhtiökokous oli ottanut vastaan yhtiön lukuun ostetun edellä mainitun omaisuuden ja hyväksynyt kaupan ehdot. A oli jo 16/10 1978 päivätyllä kauppakirjalla, jossa ei ollut ollut mainintaa kiinteistöistä, 14 700 markan kauppahinnasta myynyt osuutensa perustettavaan B Oy:hyn kommandiittiyhtiölle X:lle.

Kun A ei ollut kiinteistöjen omistaja eikä nimismiehellä siten ollut ollut oikeutta ulosmitata kiinteistöjä A:n veloista, B Oy oli vaatinut, että ulosmittaus kumottaisiin ja täytäntöönpano keskeytettäisiin.

Lääninhallitus välipäätös 13/11 1978 oli sillä ehdolla, että valittaja asetti ulosottomiehelle tämän hyväksymän pantin tai takauksen viivytyksestä mahdollisesti aiheutuvista kuluista ja vahingosta, kieltänyt täytäntöönpanon jatkamisen toistaiseksi ja kunnes asiassa annettiin lopullinen päätös.

Rauman maalaiskunnan verotoimiston, Turun liikevaihtoverotoimiston, Turun lääninveroviraston, A:n ja nimismiehen annettua valituksen johdosta selityksen lääninhallitus p. 29/3 1979 oli lausunut selvitetyksi, että Lehto oli po. 29/9 1978 vahvistetulla kauppakirjalla ostanut ko. kiinteistöt yhden tai useamman perustettavan yhtiön lukuun ja että B Oy oli tultuaan merkityksi kaupparekisteriin hyväksynyt kaupan. Kun B Oy:n siten oli katsottava tulleen kiinteistöjen omistajaksi mainittuna kaupantekopäivänä eikä B Oy:n omaisuutta voitu ulosmitata A:n velkojen suorittamiseksi, lääninhallitus oli ulosottolain 4 luvun 9 §:n nojalla kumonnut ulosmittauksen.

Turun HO, jonka tutkittavaksi Turun lääninverovirasto oli saattanut asian, p. 9/8 1979 oli tutkinut asian ja lausunut, ettei A lääninhallituksen päätöksessä selostetun oikeustoimen perusteella ollut saanut omistusoikeutta po. tiloihin ja että B Oy:tä, sen hyväksyttyä lääninhallituksen päätöksessä mainituin tavoin kyseisen kiinteistönkaupan yhtiön lukuun tehtynä, oli pidettävä sanotussa kauppakirjassa tarkoitettuna yhtiönä. Sen vuoksi HO oli jättänyt lääninhallituksen päätöksen lopputuloksen pysyväksi.

Turun lääninverovirasto pyysi oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen ja lupahakemukseensa sisällytti muutoksenhakemuksen. KKO:n vaatimuksesta A ja B Oy antoivat vastauksen sekä Liedon piirin nimismies lausunnon.